Tänään saimme nauttia ihanan aurinkoisesta pakkaspäivästä 🌞❄
Koirien kanssa kävimme pellolla pariin otteeseen ja pihassa tehtiin myös hetki hommia.
Iltapäivällä sain hyvin mieluisen vieraan, kun Helena tuli käymään 😊 Ensin vähän tehtiin sopimuspapereita liittyen Happy Dog -tuotteisiin ja sitten lähdimmekin Pinkin kanssa käymään kylillä. Sain hyviä vinkkejä harjoituksiin ja uskon että me saadaan vielä nuo pelkotilat hallintaan 😊
Kiitos Helena käynnistä ja herkuista, me Pinkin kanssa kiitämme.
Iltasella vielä kävi pari akuharjoitusasiakasta. Huomenna oiskin taas kouluun lähtö, kivaa 🙌

Blogin uudelleen henkiin herättäminen 🌟

On aika pyyhkiä pölyt tästä blogista ja yrittää päivittää tätä hieman ahkerammin ☺
Päivitellään hieman laumamme koostumusta, joka viime päivityksestä on jonkin verran muuttunut.

Laumamme vanhin on hiirikissa Kaisla, kesällä 9 vuotta täyttävä arvonsa tunteva ja työnsä hyvin hoitava kissarouva.

Sitten tuleekin Helmi-mummo, 8,5 vuotias kultakimpale ❤ Helmin kanssa käyty nyt muutamat veteraanikehät hienolla menestyksellä.

Toinen hiirikissamme Taisto on noin 7 vuotta. Ilkikurinen, lämmöstä nauttiva kissa viihtyy parhaiten takan lämmössä.

Helmin tytär Ruu täyttää kohta 6 vuotta. Meidän kaverikoira, koira joka ei voi saada rapsutuksia liikaa, omasta mielestään. Ruulla oli pennut 2 vuotta sitten, jonka jälkeen Ruu alkoi juomaan vettä enemmän ja lopulta viime kesänä oli jo niin voimaton, että lisätutkimuksia oli tehtävä. Löydös kilpirauhasenvajaatoiminta löytyi pitkän tutkimisen jälkeen, mutta nyt kun lääkitys on kunnossa, voi Ruu-mammakin hyvin ❤

Ruun tytär Pinki, kohta 2 vuotias murunen, jäi meille kotiin vähän vahingossa. Kaunis kuin karamelli ja muutamia näyttelyitä onnistuneesti käytykin.

Tulen tässä blogissa kertomaan omistakin touhuiluista, eli koirien hieronnassa on 10 juhlavuosi käynnissä, lisäksi opiskelen Perinteistä Kiinalaista Lääketiedettä. Niin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava maailma ☺Myös koirien eleiden ja kommunikointiin liittyvää koulutusta on tulossa lähitulevaisuudessa minulle.
Lasten jumppia ohjailen vielä kerta viikkoon ja tuttuja koiria olen myös majoittanut hoitolaan viime kesästä lähtien. Mutta tässä lyhykäisyydessään missä mennään, tervetuloa seuraamaan elämäämme täällä blogissa ☺

Kevättä rinnassa tai sitten kuraa :)

Aika aloittaa tämänkin blogin kirjoitus, vanhoilla kotisivuilla kirjoittelinkin eläintemme kuulumisia omassa osassaan. Nyt olisi tarkoitus jatkaa kirjoitusta täällä.

Alkuun ehkä pieni katsaus eläintarhaamme, valitettavasti kuvia en tähän hätään saa laitettua, lisäillään niitä sitten myöhemmin.

Ikäjärjestyksessä kun menemme, niin aloitetaan Kaaposta ja Kaislasta, noista mainioista hiirikissoistamme.

Sisarukset täyttävät kesällä 5 vuotta. Paljon on heidänkin elämässään tapahtunut, suurin varmasti on toissakesäinen Kaapon onnettomuus, jonka seurauksena häntä jouduttiin amputoimaan. Hienosti poika on silti pärjännyt, hieman ehkä säikky tietyissä tilanteissa mutta kukapa ei olisi...
Hyvin ovat kotiutuneet tänne Kellokoskelle, jossa olemme vuoden verran nyt asuneet. Talvella kissat viihtyvät yllättävän paljon sisällä, sen huomaa varsinkin ruuan kulutuksesta ja kissojen vessan käytöstä ;)

Seuraavana ikäjärjestyksessä on vuorossa Helmi.

Helmi on siis koiristamme vanhin, täyttää syksyllä 5 vuotta. Aivan upean turkin on rouva taas kasvattanut ja muutamaan näyttelyyn olenkin hänet ilmoittanut. Ei meillä enää tavoitteita näytelmistä juuri ole, kun se viimeinen SERT vuosi sitten saatiin. Tulee vaan ilmoitettua tuon tyttärensä rinnalla, kun hölmöähän se on yhden koiran kanssa näyttelyyn lähteä, vai?
Talvi meni vähän huonosti lenkkeillessä ja hieman on kunto tippunut itse kullakin. Nyt taas lenkkeillään reippaammin kun ei ole lunta ja uimassakin käydään Hyvinkään Koirakylpylässä säännöllisesti.

Sitten vuorossa on Tahvo.

Tahvo, ihana sählämme, täyttää itse asiassa tällä viikolla jo 4 vuotta. Vauhti ei ole yhtään vähentynyt, eikä vähenekään jos yhtään on tullut aiempiin berniuroksiini :D Tahvon elämä muuttui syksyllä radikaalisti, kun suurentuneen eturauhasvaivojen takia päädyimme kastroimaan Tahvon. Ennen niin viriili uros, muuttui siinä suhteen, että ruoka on elämän tärkein asia emännän jälkeen ja kun tytöt juoksivat nyt alkuvuodesta, ei Tahvoa voinut vähempää kiinnostaa.
Tahvon kanssa kävimme talvella dobo-alkeis- ja jatkokurssit ja se oli meille molemmille niin hauska harrastus, että kävin vielä koulutusohjaajakurssin siihen lisäksi. Nyt vaan täytyisi löytää hieman aikaa, että voisimme jatkaa tuota doboilua täällä kotona, pallot ja lörpät kun on jo hankittu.

Tahvon jälkeen järjestyksessä on Taisto, tuo meidän urhea löytökissa.

Taiston syntymäajasta ei ole tietoa, kun tosiaan löysin sen eräänä kylmänä lokakuisena aamuna tienreunalta. Eläinlääkäri arvioi silloin iäksi nelisen kuukautta, joten olemme juhlineet Taiston synttäreitä samalla kertaa Kaapon ja Kaislan kanssa kesällä. Mutta luultavasti Taisto täyttää kesällä 3 vuotta.
Tämä kissa osaa olla kyllä niin hellyyttävä ja ärsyttävä samalla kertaa. Taisto on ainut, joka repii roskikset, kiipeilee keittiön pöydillä ruokaa etsien, mutta ainut myös, joka hakee silitystä ja läheisyyttä koko ajan. Mutta Taistollakin on oma tarkoituksensa tässä elämässä, ei se muuten olisi tullut tuolloin vastaan.

Porukan nuorin, Ruu, täytti jo 2 vuotta kuukausi sitten.

Eli ei ole enää pentua (kissan tai koiran) talossa, mutta kun koko porukka on alle 5 vuotiaita, niin eiköhän me pärjätä ilman uusia pentuja vielä hetken aikaa ;)
Kuopuksen ominaisuudesta varmaan johtuen, Ruu on kyllä hyvin pentumainen edelleen. Hyvin on kyllä itsenäinen ja kun pupun hajun saa nenäänsä, ei mikään muu kiinnosta. Ruu kävi lonkka- ja kyynärkuvissa viikko sitten, ja nyt sitten odotellaan Kennelliiton tuloksia...
Näyttelyissä ollaan käyty vaihtelevin tuloksin, nyt olen vielä muutamaan näyttelyyn ilmoittanut ennen kesää, koska kesäisin meidän koirat eivät vaan ole turkissa.

Tässä siis konkkaronkkamme lyhykäisyydessään, jatketaan kirjoituksia kun tässä kirjoitettavaa tulee...